Nyt on pari päivää töitä takana ja olo on kuin joku olisi ajanut rekalla yli. Sain töitä paikallisesta hotellista, jossa on ravintola ja pari baaria. Suurimmaksi osaksi blokkailen laseja ja siivoilen pöytiä. Eli jouduin suoraan ravintoketjun pohjalle :) Homma itsessään on ihan ok, työkaverit on tosi rentoja ja aika kuluu nopeasti. Työ on vaan fyysisesti rankkaa, en ole koskaan ollut työssä, jossa ei saa istua muuten kun tauoilla, joten jalat on ihan muussina. Asiaa ei todellakaan auta uudet kengät, mitkä piti hankkia työtä varten. Ne on kuluttanut puolet mun pikkuvarpaista pois...
En voi vieläkään uskoa miten sain tämän duunin. Juttelin torstai-iltana ”pienessä” sievässä yhdelle paikalliselle, joka esitteli mut ravintolan tarjoilijalle, joka jutteli mun puolesta niiden pomolle. Seuraavana aamuna tulin käymään paikan päällä ja pomo antoi mulle kahdeksi päiväksi töitä ja sanoi, että katsotaan jatkoa lauantaina. Ja eilen sain tietää, että työt jatkuu maanantaina. Meinasi jo epätoivo iskeä, kun 5 päivää etsittiin töitä hiki hatussa, eikä mistään paikasta edes soitettu takaisin. Hauskinta tässä kuitenkin on se, että paikallinen, jolle juttelin, antoi myös Timolle töitä. Olipas hyvä että tuli tutustuttua!
-Pau
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti